Säännöt
HAUKIVEDEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT
Osakaskunnan nimi: Haukiveden osakaskunta
Kotipaikka: Rantasalmi
Sijaintikunnat: Rantasalmi, Savonlinna
Kiinteistötunnus: 681-876-28-2, 740-876-65-1
Osakaskunnan vesialue on pinta-alaltaan noin 9000 hehtaaria ja
sen sijainti on ilmaistu karttaliitteessä (Liite 1 ).
Kalavedet sijaitsevat pääosin Haukiveden pääaltaalla Rantasalmen ja Savonlinnan välillä sekä näitä alueita ympäröivissä pienvesissä. Lisäksi osakaskunnan alueeseen kuuluvat yhteisen vesialueen kanssa samalla kiinteistötunnuksella olevat vesijättö- ja muut yhteiset alueet. Osakaskunta toimii kalastuslaissa (379/2015) tarkoitettuna yhteisen vesialueen osakaskuntana.
Osakaskunta on kokouksessaan 27 päivänä lokakuuta 2020 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt:
1§
Osakaskunnan tehtävänä on huolehtia osakaskunnalle kuuluvan yhteisen vesialueen sekä siihen liittyvien yhteisten maa-alueiden hallinnosta ja aluetta koskevien asioiden hoidosta.
Osakaskunnan tehtävänä on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.
Osakaskunta kantaa ja vastaa osakaskunnalle kuuluvaa yhteistä aluetta koskevissa asioissa ja voi saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tehtäviensä toteuttamiseksi. Osakaskunnan osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista.
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous lukuun ottamatta niitä tehtäviä, jotka jäljempänä näissä säännöissä on määrätty hoitokunnan päätösvaltaan kuuluviksi. Osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua.
2§
Osakaskunnan alueella harjoitetaan kalastusta kalastuslaissa ja sen nojalla säädetyllä sekä tarkemmin näissä säännöissä määrätyllä ja osakaskunnan kokouksen päättämällä tavalla.
Osakaskunnan kokous voi kala-, rapu- tai vesilintukantojen suojelemiseksi tai kantojen tuottavuuden parantamiseksi päättää kalastusta, ravustusta tai metsästystä koskevista rajoituksista alueellaan.
3§
Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen (py) perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on 12 000 pyydysyksikköä.
Osakaskunnalla on seuraavat erikoisluvat:
Yrittäjälupa, hoitokalastuslupa, uistelulupa, kilpailulupa ja tutkimus- ja koekalastuslupa.
Pyydysyksiköiden jakaminen tapahtuu seuraavasti:
Osakkaiden kesken jaetaan omistusosuuden mukaisessa suhteessa 8 000 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Omistusosuutta vastaava pyydysyksikkömäärä korotetaan 10:een pyydysyksikköön (lisäyksikköjä), mikäli se jää alle 10:en yksikön. Erikoislupien mukaista kalastusta, ulkopuolisten vapaa-ajankalastusta ja pienosakkaiden lisäyksiköitä varten varataan 2 000 pyydysyksikköä. Kaupallista kalastusta varten varataan 2 000 yksikköä. Erikoislupien mukaisesta kalastuksesta ja pyydysyksiköiden määrästä sekä lisäyksiköidenjakamisesta eri kalastukseen päätetään osakaskunnan kokouksessa.
Kaupallisen kalastuksen yksiköitä myönnetään lupina hakemuksia vastaan kalastajille, jotka ovat rekisteröityneet kalastuslain mukaisesti (87 §) kaupallisten kalastajien rekisteriin ja heillä on voimassa oleva rekisteröinti haetulle kalastuskaudelle. Kirjallinen hakemus on jätettävä osakaskunnan hoitokunnalle viimeistään haettavaa tai haettavia kausia edeltävänä tammikuuna. Kalastuskausi on osakaskunnan pyydysmerkkien voimassaoloajan päätöksen mukainen, ja lupa voidaan myöntää enintään kolmeksi kaudeksi kerrallaan. Osakaskunnan kokous tai kokouksen valtuuttamana hoitokunta myöntää luvat kalastajille vuosittain viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Yksiköitä myönnetään enintään 500 yksikköä lupaa kohden, ja yksi kalastaja tai toimija voi hakea enintään yhtä lupaa. Kaupallisen kalastuksen 1 uvat myönnetään seuraavassa järjestyksessä:
1) Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat kalastajat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin ja jotka ovat aiempana vuotena harjoittaneet kaupallista kalastusta osakaskunnan vesialueella.
2) Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat kalastajat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin.
3) Osakkaat ja pyydysyksiköiden luovutukseen perustuvat II-luokan kaupalliset kalastajat.
4) Ei osakkaat, jotka kuuluvat I-luokan kaupallisiin kalastajiin.
5) Ei osakkaat, jotka kuuluvat II-luokan kaupallisiin kalastajiin.
Mikäli lupien määrää joudutaan rajoittamaan, ja kaksi tai useampi kalastaja on samassa luokassa myöntämisen suhteen, ratkaisee kalastajan omistamien tai luovutuksen kautta saatujen pyydysyksikköjen määrä myöntöjärjestyksen. Mikäli kalastuskaudelle jää lunastamattomia yksiköitä, hoitokunta myy ne kysynnän mukaan ostojärjestäen kauden aikana.
Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:
- Verkko, jokaista alkavaa 30 m pituutta kohden : 1 yksikköä
- Katiska: 0 yksikköä
- Rysät/paunetit, korkeus 1,5-5 m : 10 kaupallisen kalastuksen yksikköä
- Rysät/paunetit, korkeus yli 5 m : 20 kaupallisen kalastuksen yksikköä
- Pitkäsiima (max. 100 koukkua) : 2 yksikköä
- Isku- tai vastaavat koukut 5 kpl : 1 yksikköä
- Rapumerta 5 kpl : 1 yksikköä
- Tuulastus (atrain), harppuuna, jouset: 1 yksikköä
- Nuotta: 70 yksikköä
- Rantanuotta: 20 yksikköä
- Trooli : 120 yksikköä
- Uistin: 1 yksikköä, lisäksi erikoislupa uistelulupa
- Yrittäjälupa, erikoislupa yrittäjälupa
- Kilpailulupa, erikoislupa kilpailulupa
- Hoitokalastuslupa, erikoislupa hoitokalastuslupa
- Tutkimus- ja koekalastuslupa, erikoislupa tutkimus- ja koekalastuslupa
Lisäyksiköistä lunastamatta jääneitä yksiköitä voidaan tarpeen mukaan myöntää kalastuslupiin.
Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.
Pyydysyksiköt voidaan jakaa osakaskunnan päätöksellä myös muun perusteen mukaan.
4§
Oikeus kalastaa osakaskunnan yhteisellä vesialueella voidaan antaa vuokralle
osakaskunnan kokouksen päätöksellä. Osakkaalla on oikeus ilman muiden osakkaiden suostumusta antaa toiselle luvan vastikkeetta tai vastiketta vastaan käyttää hänelle yhteisellä vesialueella kuuluvaa kalastusoikeuttaan. Luovutuksesta on ilmoitettava hoitokunnalle, ja jos lupa on kestoltaan pidempi kuin yksi vuosi, on ilmoitus luovutuksesta annettava kirjallisena hoitokunnalle.
5§
Osakaskunta päättää kokouksessaan yhteisen vesialueen kalastuksen järjestämisestä ja kalaveden hoitotoimenpiteistä. Näitä päätöksiä tehtäessä on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä osakaskunnan ja kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa sekä muissa päätöksissä on kalavarojen hoitoa ja käyttöä koskevista asioista esitetty.
Jos kalastuksen järjestämistä, kalakannan ja kalavarojen hoitoa tai lupien antamista koskeva päätöksenteko siirretään kalatalousalueelle, on tätä koskeva selvittelysopimus hyväksyttävä osakaskunnan kokouksessa.
6§
Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvia maksuja, joiden ehdot ja maksut määrätään osakaskunnan kokouksessa. Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen.
Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun.
7§
Kalastuksessa käytettävät pyydykset tulee merkitä lakien ja asetusten määräämällä tavalla. Osakaskunta voi tarvittaessa tehdä tarkennuksia ja lisäyksiä pyydysten merkintävaatimuksiin, kuitenkin huomioiden, että merkintä tapahtuu vähintään lakien ja asetusten vaatimalla tavalla.
Osakaskunnan vesialueella muutoin kuin yleiskalastusoikeuksin kalastusta harjoittavat henkilöt voidaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä velvoittaa antamaan kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja kokouksen tarkemmin päättämällä tavalla.
8§
Osakaskunnan kokouksessa päätetään alueen tai sen osan käytöstä muuta tarkoitusta kuin kalastusta varten, mukaan lukien metsästyksen ja riistanhoidon harjoittamisesta alueella ja hiekan ja muun aineksen ottamisesta osakaskunnan alueelta, ja tällaisesta käytöstä perittävästä korvauksesta.
9§
Ellei kokouspäätöksessä toisin määrätä, on 5-8 pykälissä tarkoitettu päätös voimassa toistaiseksi.
10 §
Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan varsinainen kokous tulee järjestää vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.
Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan päätösten mukaisesti verkkosivuilla, paikallisissa sanomalehdissä ja sähköpostilla tai kirjeellä osakkaan osakaskunnalle ilmoittamaan osoitteeseen. Kuulutus on julkaistava ja sähköpostit tai kirjeet on lähetettävä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä.
Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä lukien siihen saakka, kunnes kokouspäivästä on kulunut 30 päivää.
Kokouksessa ei saa ratkaista asioita, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu. Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan kokouksessa ratkaistavaksi asian, on aloite siitä tehtävä kirjallisesti hoitokunnalle kokousta edeltävän tammikuun loppuun mennessä, jonka tulee päättää joko asian käsittelemisestä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa tai päättää, ettei hoitokunta vie asiaa osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi.
11 §
Hoitokunta voi tarvittaessa päättää ylimääräisen kokouksen koolle kutsumisesta. Jos osakkaat, joiden yhteenlasketut osuudet edustavat vähintään kymmenettä osaa kaikista osuuksista, sitä määrättyä asiaa varten kirjallisesti vaativat, ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle 3 viikon kuluessa siitä, kun vaatimus kokouksen pitämisestä esitettiin hoitokunnalle tai toimitsijalle.
12 §
Osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa:
1) esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;
2) esitetään ja vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös ja kertomus toiminnasta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;
4) tehdään näiden sääntöjen 5-8 §:ssä tarkoitetut päätökset;
5) hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi vuodeksi;
6) hyväksytään osakaskunnalle toimintasuunnitelma kuluvaksi vuodeksi;
7) määrätään hoitokunnan jäsenten, hallinnon tarkastajien, kokousedustajien ja muiden toimihenkilöiden palkkiot ja kulukorvaukset;
8) valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien tilalle seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi jäsenet sekä heille henkilökohtaiset varamiehet;
9) valitaan kaksi henkilöä ja heille varahenkilöt tarkastamaan tulevan toimintakauden hallintoa ja tilejä;
10) valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kokouksiin ja edustustehtäviin;
11) päätetään osakaskunnan alueella leviävistä sanomalehdistä tai sanomalehdestä, jossa osakaskunnan kokouksista tiedotetaan;
12) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista;
13) käsitellään muut esille tulevat asiat.
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty toimikaudesta, jatkavat edellä kohtien 8-10 nojalla valitut henkilöt tehtävissään, kunnes uusi valintapäätös on täytäntöönpanokelpoinen.
13 §
Osakaskunnan hoitokunnan päätökset, kalastusviranomaisen määräykset, osakaskunnalle annetut haasteet tai muut tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä osakaskunnan viestintäjärjestelmillä ja lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.
14 §
Osakaskunnan kokouksessa kullakin osakkaalla on osuuttaan vastaava äänioikeus. Kokouksen puheenjohtajaa valittaessa ja äänestysluetteloa hyväksyttäessä on kuitenkin jokaisella kokoukseen osaa ottavalla yksi ääni ja, jos osakaskunnan kokouksessa osanottajat siitä yksimielisesti sopivat, voidaan kokouksessa muutkin päätökset tehdä niin.
Kokouksessa osakasta voi edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Kokouksessa ei kuitenkaan kukaan saa äänestää enemmällä kuin kolmellakymmenellä prosentilla läsnäolevien yhteenlasketusta äänimäärästä. Jos useammalla osakkaalla on sama asiamies, äänimääräleikkuri kohdistetaan koko asiamiehen edustamaan äänimäärään.
Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös näin laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni, jos hän on osakas. Jos puheenjohtaja ei ole osakas, tai jos kyseessä on vaali, ratkaisee arpa.
Osakaskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista, jos päätös tarkoittaa:
1) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden taikka sen osan myymistä tai vuokraamista viittä vuotta pitemmäksi ajaksi;
2) yhteisen alueen käyttötarkoituksen pysyvää muuttamista;
3) osakaskunnan sääntöjen muuttamista;
4) velan ottamista;
5) osakkaiden suoritettavaksi tarkoitetun maksun määräämistä.
6) yhteisten alueiden yhdistämistä tai kiinteistöön kuuluvan alueen liittämistä yhteiseen alueeseen osakkuutta vastaan koskevan sopimuksen hyväksymistä;
7) osakkaiden pyydysyksikköjenjakamista vesialueosuuksista poikkeavalla tavalla.
8) kalakantojen hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevien tehtävien siirtämistä kalatalousalueen suoritettavaksi; taikka
9) yhteisen vesialueen käyttämistä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä.
Edellä 1 ja 6 kohdassa tarkoitettu päätös on alistettava tuomioistuimen vahvistettavaksi, jos joku kokouksessa läsnä olevista osakkaista sitä vaatii. Päätös on vahvistettava, jos se on tehty lain mukaisesti eikä aiheuta taloudellista vahinkoa osakkaalle, joka ei ole päätöstä kannattanut.
15 §
Osakaskunnan kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä kokouksen aika ja paikka, miten kokous on kutsuttu koolle, läsnä olevat osakaskunnan osakkaat tai heidän asiamiehensä, kunkin äänimäärä sekä kokouksessa tehdyt ehdotukset, tapahtuneet äänestykset sekä kokouksen päätökset.
Pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja pöytäkirjan pitäjä sekä kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjan tarkistajaa. Milloin puheenjohtaja itse pitää pöytäkirjaa, pöytäkirjan allekirjoittavat puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen valitsema pöytäkirjantarkistaja.
16 §
Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu 6-10 jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Ensi kerran valituista jäsenistä eroaa ensimmäisen ja toisen vuoden lopussa arvan mukaan kolmannes kunakin vuonna ja kolmannen vuoden lopussa jäljelle jääneet jäsenet. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että kolmannes jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.
Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla.
Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide. Hoitokunnan kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon on kirjattava kokouksen aika ja paikka, läsnä olleet henkilöt sekä kokouspäätökset.
Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.
17 §
Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:
1) johtaa osakaskunnan toimintaa;
2) valvoa osakaskunnan etua;
3) tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;
4) panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden
tiedottamisesta;
5) huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;
6) edustaa osakaskuntaa yhteisen alueen ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;
7) pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristä;
8) valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista; sekä
9) ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa aluehallintovirastolle, Maanmittauslaitokselle sekä sen kalatalousalueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii;
10) käsitellä suostumuksen antaminen merkitykseltään vähäisen laiturin, kaapelin tai muun sellaisen laitteen sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle, suostumukset kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien järjestämiseksi, suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen, vähäisten tai pienialaisten kosteikkojen perustamiseen osakaskunnan vesijättöalueelle sekä suostumukset hoito- ja koekalastuksiin ja muihin tutkimuksiin osakaskunnan alueella.
18 §
Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen yhdessä.
19 §
Osakaskunnan to1mmta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilinpäätös ja kertomus toiminnasta on annettava hallintoa tarkastaville henkilöille vähintään 2 viikkoa ennen varsinaista kokousta. Tarkastajien on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen varsinaista kokousta.
20 §
Osakkaalla on oikeus tutustua osakaskunnan kirjanpitoon ja muihin osakaskunnan toimintaan liittyviin asiakirjoihin. Osakkaalla on oikeus käyttää avustajaa sekä oikeus saada jäljennöksiä kirjanpidosta ja muista asiakirjoista. Tällöin osakaskunnalla on oikeus saada osakkaalta korvaus osakaskunnalle aiheutuneista asiakirjojen jäljentämis- ja lähettämiskuluista.
21 §
Osakkaalla, joka katsoo, ettei osakaskunnan tai hoitokunnan päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka että se on muutoin lain tai sääntöjen vastainen, on oikeus moittia päätöstä nostamalla kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 60 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos päätöksen johdosta on tehty jäljempänä tarkoitettu oikaisuvaatimus, osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa, kunnes 30 päivää on kulunut oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.
Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, osakas, jonka oikeutta osakaskunnan tai hoitokunnan päätös koskee, voi, jollei päätöstä ole alistettava, vaatia osakaskunnan kokoukselta päätöksen oikaisemista, sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai osakaskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan. Oikaisuvaatimus on esitettävä 21 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Osakaskunnan hoitokunnan on 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä kutsuttava osakaskunnan kokous koolle käsittelemään oikaisuvaatimus tai päätettävä samassa ajassa, ettei oikaisuvaatimusta saateta osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Hoitokunnalla on myös oikeus itse samassa ajassa ratkaista hoitokunnan tekemää päätöstä koskeva oikaisuvaatimus. Jollei oikaisua suoriteta, oikaisun pyytäjä voi moittia päätöstä nostamalla kanteen osakaskuntaa vastaan käräjäoikeudessa 30 päivän kuluessa oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen tiedoksisaamisesta.
22 §
Osakaskunnalla voi olla sihteeri, toimitsija Ja tämän henkilökohtainen varamies, rahastonhoitaja, kalastuksenvalvojia ja muita toimihenkilöitä, jotka hoitokunta ottaa toimiinsa ja vapauttaa tehtävistään. Se, mitä näissä säännöissä on hoitokunnasta määrätty, sovelletaan tarpeen mukaan toimitsijaan ja hänen varamieheensä.
